Puolustaako ehdokkaasi kuntalaisia?
(kirjoitus julkaistu Ilkassa 3.3.2017)
Kuntavaalien lähestyessä on hieno huomata, kuinka useat ehdokkaat ovat taas puheissaan puolustamassa lapsiperheitä, nuoria ja koulutusta. Valitettavasti nämä tärkeiden asioiden puolustajiksi julistautuvat valtuutetut ovat tehneet Seinäjoellakin täysin päinvastaisia päätöksiä vielä viime vuonnakin.
Eipä nimittäin vain löytynyt tarpeeksi puolustajia, kun subjektiivista päivähoitoa rajattiin ja ryhmäkokoja suurennettiin. Eipä löytynyt tarpeeksi puolustajia, kun nuorisotiloja kanta-Seinäjoen alueella lakkautettiin. Eipä löytynyt tarpeeksi puolustajia, kun päätettiin opettajien säästövapaista tai kun vähennettiin koulujen avustajia. Eipä ole puolustajia löytynyt kun oppilaille tärkeitä kuraattori-, terveydenhuolto- ja psykologipalveluja on vähennetty. Missä nämä samat puolustajat ovat olleet silloin puheineen?
Valtuutettujen tärkein tehtävä on puolustaa kuntalaisiaan. Tämä tarkoittaa, että valtuutettujen pitäisi pystyä puntaroimaan eduskunnan ja hallituksen päätösten vaikutukset kuntalaisiin ja olla esteenä, jos kuntalaisten asema heikentyy huomattavasti hallituksen päätöksistä. Näin ei kuitenkaan ole tämän hallituksen aikana tapahtunut useissa kunnissa, vaan valtuutetuista on tullut se viimeinen voima, joka vahvistaa eduskunnan tekemät kuntalaisiin kohdistuvat leikkaukset. Puolueuskollisuus on ajanut kuntalaisten edun edelle. Perheisiin, lapsiin ja nuoriin kohdistuvat päätökset ovat kuitenkin juuri niitä, mitä jokaisen kunnan valtuutetun tulisi tarkastella huomattavasti tarkemmin ja miettiä päätösten pitkäaikaisvaikutuksia.
Suosittelen äänestäjää jälleen katsomaan, kuinka hyvin valtuutettusi on viime vuosina puolustanut näitä tärkeitä asioita. Hallituspuolueiden edustajilla kun puolustusta ei ole tuntunut auttavan edes työskentely lasten ja nuorten parissa. Epäilen myös, että hallituspuolueiden ehdokkaiden vaalilupaukset ei näissäkään vaaleissa ole yhtään sen pitävämpiä kuin ennen eduskuntavaaleja annetut lupaukset.
Kuntavaalien lähestyessä on hieno huomata, kuinka useat ehdokkaat ovat taas puheissaan puolustamassa lapsiperheitä, nuoria ja koulutusta. Valitettavasti nämä tärkeiden asioiden puolustajiksi julistautuvat valtuutetut ovat tehneet Seinäjoellakin täysin päinvastaisia päätöksiä vielä viime vuonnakin.
Eipä nimittäin vain löytynyt tarpeeksi puolustajia, kun subjektiivista päivähoitoa rajattiin ja ryhmäkokoja suurennettiin. Eipä löytynyt tarpeeksi puolustajia, kun nuorisotiloja kanta-Seinäjoen alueella lakkautettiin. Eipä löytynyt tarpeeksi puolustajia, kun päätettiin opettajien säästövapaista tai kun vähennettiin koulujen avustajia. Eipä ole puolustajia löytynyt kun oppilaille tärkeitä kuraattori-, terveydenhuolto- ja psykologipalveluja on vähennetty. Missä nämä samat puolustajat ovat olleet silloin puheineen?
Valtuutettujen tärkein tehtävä on puolustaa kuntalaisiaan. Tämä tarkoittaa, että valtuutettujen pitäisi pystyä puntaroimaan eduskunnan ja hallituksen päätösten vaikutukset kuntalaisiin ja olla esteenä, jos kuntalaisten asema heikentyy huomattavasti hallituksen päätöksistä. Näin ei kuitenkaan ole tämän hallituksen aikana tapahtunut useissa kunnissa, vaan valtuutetuista on tullut se viimeinen voima, joka vahvistaa eduskunnan tekemät kuntalaisiin kohdistuvat leikkaukset. Puolueuskollisuus on ajanut kuntalaisten edun edelle. Perheisiin, lapsiin ja nuoriin kohdistuvat päätökset ovat kuitenkin juuri niitä, mitä jokaisen kunnan valtuutetun tulisi tarkastella huomattavasti tarkemmin ja miettiä päätösten pitkäaikaisvaikutuksia.
Suosittelen äänestäjää jälleen katsomaan, kuinka hyvin valtuutettusi on viime vuosina puolustanut näitä tärkeitä asioita. Hallituspuolueiden edustajilla kun puolustusta ei ole tuntunut auttavan edes työskentely lasten ja nuorten parissa. Epäilen myös, että hallituspuolueiden ehdokkaiden vaalilupaukset ei näissäkään vaaleissa ole yhtään sen pitävämpiä kuin ennen eduskuntavaaleja annetut lupaukset.
Kommentit
Lähetä kommentti