Pohdintaa Vapaudentien jatkeesta


Olin 21.3. kuuntelemassa selvitystä Vapaudentien jatkeesta Pruukin koululla. Olen tähän asti suhtautunut hyvin skeptisesti Vapaudentien jatkeeseen ja täytyy myöntää, että tuo skeptisyys ei juurikaan hävinnyt suunnitelmaa tekevän Rambollin esityksen jälkeen. Toki suhtaudun jatkeeseen myötämielisemmin ja ymmärtäväisemmin kuin ennen, mutta se herättää edelleen liikaa suuria kysymyksiä.

Etenkin Seinäjoen kaupungin kaavoitusjohtaja Martti Norjan esityksen jälkeen, ymmärrän osittain idean Törnävän rauhoittamisesta ja havainnekuvat toki olivat hienoja, mutta niinhän ne ovat aina. Norja painotti, että Vapaudentien jatketta ei tehdä autoliikenteen vaan Törnävän ja Kärjen pelastamisen takia. Tässä on ensimmäisiä ristiriitoja. Tähän mennessä jatketta on ajettu juuri autokannan mahdollisen lisääntymisen takia ja tätä käsitystä vahvisti myös Ramboll Oy:n projektipäällikkö Lauri Vesanen esityksessään.

Rambollin tekemien laskelmien mukaan liikennemäärät kasvavat jopa 20000 autoon vuorokaudessa vuoteen 2040 mennessä. Tähän laskelmaan tein jatkokysymyksen, onko laskelmissa otettu huomioon se, että jokaisen kaupungin on ilmastonmuutoksen torjunnassa todennäköisesti tehtävä kaikkensa myös yksityisautoilun vähentämiseksi? Tällaista laskelmissa ei oltu otettu huomioon, koska ei kuulemma ole sellaista kristallipalloa, joka voisi kertoa mihin suuntaan liikennekäyttäytymisessä ollaan menossa. Erikoinen kommentti, kun on hyvin tiedossa ilmastonmuutoksen estämiseksi tarvittavat toimenpiteet. Laskelmat on siis tehty yksityisautoilu näkökulmasta, niin kuin Seinäjoen liikenneinfra on rakennettu iät ajat.

Toinen erikoisuus liittyy juuri tuohon kasvuun, jonka ennusteissa jatketta nyt viedään eteenpäin. Se, että Eskoon suuntaan on kaavoitettu asuinrakennuksille ei vielä tarkoita sitä, että sinne olisi väkeä nopeasti muuttamassa. Seinäjoki kasvaa, mutta ei niin nopeasti kuin ajatellaan. Toisaalta kasvu tapahtuu lähinnä maakunnan sisältä. Tämä kasvu ei riitä tarpeeksi kauan. Väkeä pitäisi siis saada maakunnan ulkopuolelta. Maakunnan sisäinen muutto tarkoittaa myös vanhemman väen siirtymistä palvelujen perässä Seinäjoella. Suurin osa vanhemmista ihmisistä taas muuttaa huomattavasti lähemmäs keskustaa kuin Eskoon perälle.

Sen verran olen suunnitelmat nähtyäni lieventänyt kantaani, että Vapaudentien jatke voidaan pitää kaavassa, mutta päätökset sen rakentamisesta tulee tehdä vasta sitten, kun selkeästi Eskoon alueen kasvu alkaa näkymään. Tämä pystytään tekemään tarvittaessa nopeastikin. Tässä vaiheessa en olisi valmis laittaa useita miljoonia euroja rahaa tiehankkeeseen, jonka edessä on monien muiden kysymysmerkkien lisäksi myös museosuojeltu metsä. Tässä vaiheessa sijoittaisin lisää rahaa vaikka julkisen liikenteen kehittämiseen ja tukemiseen. Mikä estäisi tekemästä jopa suunnitelmaa raitiovaunulinjan vetämisestä Eskoosta vaikka Ylistaroon asti. Enemmän tulevaisuuteen katsovaa liikenneinfrasuunnitelmaa se olisi kuin nykyinen kauan jankattu jatke.

Koko asiassa harmittaa myös se, että yli puolivuosisataa suunnitellulle linjaukselle ei ole tehty vaihtoehtoista suunnitelmaa. On ikään kuin jääty odottamaan, koska saadaan sellainen valtuuston kokoonpano, joka jatkeen hyväksyy. Tässä ajassa olisi kuitenkin voitu tehdä vaikka minkälaisia vaihtoehtoisia sisääntuloväylien suunnitelmia. Parhaimmillaan jopa rakennettu. Valitettavasti aika on esimerkiksi tehnyt sen, että radan varteen ei enää voida talojen takia sisääntuloväylää rakentaa.  Meillä istuu valtuustossa useita valtuutettuja, jotka olivat tekemässä Vapaudentien jatkeen päätöstä jo vuonna 1995. Ehkä kannattaa kysyä heiltä, miksi ei ole alettu vaatimaan vaihtoehtoista suunnitelmaa jo silloin, kun jatke on hylätty? Pitää kuitenkin muistaa, että jokaisessa asiassa on aina vaihtoehtoja. Myös Vapaudentien jatkeessa.

P.S. Olisin toivonut myös jo tässä vaiheessa parempaa selvitystä poikittaisliikenteen sekä Björkenheimintien sillan ongelmista, jotka ovat suurimpia ongelmakohtia, eikä ole ratkaistavissa pelkästään Vapaudentien jatkeella. 
 

Kommentit

  1. Yksi huomionarvoinen kysymys on se, että aikooko kaupunki toteuttaa kunnollisia (kaupan) palveluita myös eteläisen Seinäjoen alueelle. Tällä hetkellä kaikki Seinäjoen hypermarketit sijaitsevat kaupungin pohjoispuolella, ja sinne niitä ollaan myös rakentamassa lisää. Jos asutuksen odotetaan merkittävästi lisääntyvän eteläpuolella, odottaisin, että liikennettä pyrittäisiin suuntaamaan myös kaupan sijoittelulla. Tällä hetkellä ensimmäinen yhtään isompi kauppa Kärjen ja Eskoon alueilta katsottuna on Törnävän marketti, jonne reitti kulkee sen suojeltavaksi tarkoitetun museoalueen läpi. Hypermarket kaupungin eteläpuolella palvelisi myös Perä-Seinäjoen asukkaita sekä Jalasjärven suunnasta Seinäjoelle saapuvia, puhumattakaan Itäväylää pitkin Seinäjokea ohittavista.

    Harmikseni en päässyt paikalle kyseiseen tilaisuuteen, joten kiinnostaisi kovasti kuulla, jos aiheesta on siellä keskusteltu.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit