Pohdintaa Vapaudentien jatkeesta
Olin 21.3. kuuntelemassa selvitystä Vapaudentien jatkeesta
Pruukin koululla. Olen tähän asti suhtautunut hyvin skeptisesti Vapaudentien
jatkeeseen ja täytyy myöntää, että tuo skeptisyys ei juurikaan hävinnyt
suunnitelmaa tekevän Rambollin esityksen jälkeen. Toki suhtaudun jatkeeseen
myötämielisemmin ja ymmärtäväisemmin kuin ennen, mutta se herättää edelleen liikaa suuria kysymyksiä.
Etenkin Seinäjoen kaupungin kaavoitusjohtaja Martti Norjan
esityksen jälkeen, ymmärrän osittain idean Törnävän rauhoittamisesta ja
havainnekuvat toki olivat hienoja, mutta niinhän ne ovat aina. Norja painotti,
että Vapaudentien jatketta ei tehdä autoliikenteen vaan Törnävän ja Kärjen
pelastamisen takia. Tässä on ensimmäisiä ristiriitoja. Tähän mennessä jatketta
on ajettu juuri autokannan mahdollisen lisääntymisen takia ja tätä käsitystä vahvisti myös Ramboll Oy:n
projektipäällikkö Lauri Vesanen esityksessään.
Rambollin tekemien laskelmien mukaan liikennemäärät kasvavat
jopa 20000 autoon vuorokaudessa vuoteen 2040 mennessä. Tähän laskelmaan tein
jatkokysymyksen, onko laskelmissa otettu huomioon se, että jokaisen kaupungin
on ilmastonmuutoksen torjunnassa todennäköisesti tehtävä kaikkensa myös yksityisautoilun
vähentämiseksi? Tällaista laskelmissa ei oltu otettu huomioon, koska ei
kuulemma ole sellaista kristallipalloa, joka voisi kertoa mihin suuntaan liikennekäyttäytymisessä
ollaan menossa. Erikoinen kommentti, kun on hyvin tiedossa ilmastonmuutoksen
estämiseksi tarvittavat toimenpiteet. Laskelmat on siis tehty yksityisautoilu
näkökulmasta, niin kuin Seinäjoen liikenneinfra on rakennettu iät ajat.
Toinen erikoisuus liittyy juuri tuohon kasvuun, jonka
ennusteissa jatketta nyt viedään eteenpäin. Se, että Eskoon suuntaan on
kaavoitettu asuinrakennuksille ei vielä tarkoita sitä, että sinne olisi väkeä
nopeasti muuttamassa. Seinäjoki kasvaa, mutta ei niin nopeasti kuin ajatellaan.
Toisaalta kasvu tapahtuu lähinnä maakunnan sisältä. Tämä kasvu ei riitä
tarpeeksi kauan. Väkeä pitäisi siis saada maakunnan ulkopuolelta. Maakunnan
sisäinen muutto tarkoittaa myös vanhemman väen siirtymistä palvelujen perässä
Seinäjoella. Suurin osa vanhemmista ihmisistä taas muuttaa huomattavasti
lähemmäs keskustaa kuin Eskoon perälle.
Sen verran olen suunnitelmat nähtyäni lieventänyt kantaani,
että Vapaudentien jatke voidaan pitää kaavassa, mutta päätökset sen rakentamisesta
tulee tehdä vasta sitten, kun selkeästi Eskoon alueen kasvu alkaa näkymään. Tämä
pystytään tekemään tarvittaessa nopeastikin. Tässä vaiheessa en olisi valmis
laittaa useita miljoonia euroja rahaa tiehankkeeseen, jonka edessä on monien
muiden kysymysmerkkien lisäksi myös museosuojeltu metsä. Tässä vaiheessa
sijoittaisin lisää rahaa vaikka julkisen liikenteen kehittämiseen ja tukemiseen. Mikä estäisi tekemästä jopa
suunnitelmaa raitiovaunulinjan vetämisestä Eskoosta vaikka Ylistaroon asti.
Enemmän tulevaisuuteen katsovaa liikenneinfrasuunnitelmaa se olisi kuin
nykyinen kauan jankattu jatke.
Koko asiassa harmittaa myös se, että yli puolivuosisataa
suunnitellulle linjaukselle ei ole tehty vaihtoehtoista suunnitelmaa. On ikään
kuin jääty odottamaan, koska saadaan sellainen valtuuston kokoonpano, joka
jatkeen hyväksyy. Tässä ajassa olisi kuitenkin voitu tehdä vaikka minkälaisia
vaihtoehtoisia sisääntuloväylien suunnitelmia. Parhaimmillaan jopa rakennettu.
Valitettavasti aika on esimerkiksi tehnyt sen, että radan varteen ei enää voida
talojen takia sisääntuloväylää rakentaa.
Meillä istuu valtuustossa useita valtuutettuja, jotka olivat tekemässä
Vapaudentien jatkeen päätöstä jo vuonna 1995. Ehkä kannattaa kysyä heiltä,
miksi ei ole alettu vaatimaan vaihtoehtoista suunnitelmaa jo silloin, kun jatke
on hylätty? Pitää kuitenkin muistaa, että jokaisessa asiassa on aina
vaihtoehtoja. Myös Vapaudentien jatkeessa.
P.S. Olisin toivonut myös jo tässä vaiheessa parempaa selvitystä poikittaisliikenteen sekä Björkenheimintien sillan ongelmista, jotka ovat suurimpia ongelmakohtia, eikä ole ratkaistavissa pelkästään Vapaudentien jatkeella.
Selvitystä voi katsella muun muassa täältä: http://www.seinajoki.fi/asuminenjaymparisto/kadutjaliikenne/katu-jaliikennesuunnittelu/vapaudentie.html
Yksi huomionarvoinen kysymys on se, että aikooko kaupunki toteuttaa kunnollisia (kaupan) palveluita myös eteläisen Seinäjoen alueelle. Tällä hetkellä kaikki Seinäjoen hypermarketit sijaitsevat kaupungin pohjoispuolella, ja sinne niitä ollaan myös rakentamassa lisää. Jos asutuksen odotetaan merkittävästi lisääntyvän eteläpuolella, odottaisin, että liikennettä pyrittäisiin suuntaamaan myös kaupan sijoittelulla. Tällä hetkellä ensimmäinen yhtään isompi kauppa Kärjen ja Eskoon alueilta katsottuna on Törnävän marketti, jonne reitti kulkee sen suojeltavaksi tarkoitetun museoalueen läpi. Hypermarket kaupungin eteläpuolella palvelisi myös Perä-Seinäjoen asukkaita sekä Jalasjärven suunnasta Seinäjoelle saapuvia, puhumattakaan Itäväylää pitkin Seinäjokea ohittavista.
VastaaPoistaHarmikseni en päässyt paikalle kyseiseen tilaisuuteen, joten kiinnostaisi kovasti kuulla, jos aiheesta on siellä keskusteltu.