Vihreät on myös maaseudun puolue
Yhteisteksti kansanedustaja Hanna Halmeenpään kanssa. Julkaistu Ilkka-lehdessä 15.6.2017
Vihreitä pidetään monilla alueilla edelleen pelkästään kaupunkilaisten puolueena, vaikka vihreät arvot ovat vahvasti luonnossa ja myös maaseudulla. Ennakkoasenteet elävät voimakkaana etenkin maaseudulla, tästä syystä maaseutupolitiikkamme jää usein huomaamatta. Asenneilmapiiri on kuitenkin pikkuhiljaa muuttunut, pienempiinkin kuntiin on saatu yhä enemmän vihreitä kuntavaaliehdokkaita ja valtuutettuja.
Stereotypioista nousee usein esiin muutamia tuttuja teemoja, kuten autoilu, kaupungistuminen ja maataloustuet. Se, että vihreät ajavat julkisen liikenteen kehittämistä suurempiin kaupunkeihin ei tarkoita, että ajaisimme autotonta maaseutua ja olisimme yksityisautoilua vastaan kautta linjan.
Se, että ajamme tiivistä rakentamista keskustoihin, ei tarkoita, että haluaisimme ajaa kaiken väen maalta kaupunkeihin. Se, että vihreät herättävät keskustelua maataloustuista ei tarkoita, että olisimme ajamassa niitä alas, vaan että mielestämme niissä on paljon kehitettävää parempaan ja tehokkaampaan suuntaan.
Vahvat maakuntakeskukset tarvitsevat vahvoja maaseutuja ympärilleen. Näin molemmat hyötyvät toisistaan. Emme kuitenkaan voi estää ihmisten muuttovirtaa maalta kaupunkeihin, emmekä voi määrätä opiskelu- ja työpaikkojen kaikesta sijainnista. Voimme silti pitää koko Suomen elinvoimaisena, maaseudun omaleimaisiin vahvuuksiin perustuen.
Valtaosa kansallisista luonnonvaroistamme sijaitsee harvaan asutuilla alueilla. Metsien, vesien, kaivannaisten ja luontokohteiden viisas ja kestävä käyttö työllistää maaseudun ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa. Hajautetun uusiutuvan energian toistaiseksi hyödyntämätön tuotantopotentiaali on valtava. Sillä on bio- ja kiertotalouden hankkeiden myötä monia maaseudun elinkeinoja tukeva ja uutta työtä luova merkitys.
Luontomatkailun ja ekosysteemipalvelujen kysyntä ei ole vähenemässä, päinvastoin. Näitä maaseudun ja maatalouden tuottamia hyötyjä ovat mm. elintarvikkeiksi, rehuksi, rakennusmateriaaliksi, energiaksi tai muuhun käyttöön tuotettu peltojen kasvimassa. Luonnon monimuotoisuus, kasvien yhteyttäminen ja ravinteiden kierto ovat myös esimerkkejä ekosysteemipalveluista.
Maaseudulla asumisen vetovoimatekijöistä kannattaa pitää kiinni. Esimerkiksi lapsiperheiden arvostamista asioista moni on maaseudulla helposti saavutettavissa. Asumisen ja elämisen hinta-laatu -suhde on kovasti kohdallaan.
Lähikouluja ei voida enää pitää joka kylällä, mutta ryhmäkoot ja koulumatkat voidaan silti pitää kohtuullisina. Lisäksi lapsille ja nuorille tarjottavat hyvät puitteet harrastuksille lisäävät perheiden kiinnostusta asua maaseudulla. Etätyönteon mahdollisuuksiakin on vielä runsaasti käyttämättä.
Valtaenemmistö kaikista suomalaisista, myös vihreät, arvostavat huomattavan paljon lähellä tuotettua, puhtaasti kasvatettua ruokaa, syrjäseutujen tarjoamia luontomahdollisuuksia ja maaseudun asumisympäristöjä. Maaseutu- ja erävihreät ry on vihreiden suurimpia valtakunnallisia järjestöjä, sen näkemyksillä on painoarvoa puolueen linjoissa.
Vihreät onkin lopulta ihan koko Suomen puolue, niin kaupunkien kuin maaseudunkin. Kuntavaaleissa kansalaisilta saamamme luottamus velvoittaa meitä tällä tiellä yhä vahvemmin.
HANNA HALMEENPÄÄ
kansanedustaja, vihreiden varapuheenjohtaja Kalajoki
TUOMAS OJAJÄRVI
puheenjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Vihreät Seinäjoki
Vihreitä pidetään monilla alueilla edelleen pelkästään kaupunkilaisten puolueena, vaikka vihreät arvot ovat vahvasti luonnossa ja myös maaseudulla. Ennakkoasenteet elävät voimakkaana etenkin maaseudulla, tästä syystä maaseutupolitiikkamme jää usein huomaamatta. Asenneilmapiiri on kuitenkin pikkuhiljaa muuttunut, pienempiinkin kuntiin on saatu yhä enemmän vihreitä kuntavaaliehdokkaita ja valtuutettuja.
Stereotypioista nousee usein esiin muutamia tuttuja teemoja, kuten autoilu, kaupungistuminen ja maataloustuet. Se, että vihreät ajavat julkisen liikenteen kehittämistä suurempiin kaupunkeihin ei tarkoita, että ajaisimme autotonta maaseutua ja olisimme yksityisautoilua vastaan kautta linjan.
Se, että ajamme tiivistä rakentamista keskustoihin, ei tarkoita, että haluaisimme ajaa kaiken väen maalta kaupunkeihin. Se, että vihreät herättävät keskustelua maataloustuista ei tarkoita, että olisimme ajamassa niitä alas, vaan että mielestämme niissä on paljon kehitettävää parempaan ja tehokkaampaan suuntaan.
Vahvat maakuntakeskukset tarvitsevat vahvoja maaseutuja ympärilleen. Näin molemmat hyötyvät toisistaan. Emme kuitenkaan voi estää ihmisten muuttovirtaa maalta kaupunkeihin, emmekä voi määrätä opiskelu- ja työpaikkojen kaikesta sijainnista. Voimme silti pitää koko Suomen elinvoimaisena, maaseudun omaleimaisiin vahvuuksiin perustuen.
Valtaosa kansallisista luonnonvaroistamme sijaitsee harvaan asutuilla alueilla. Metsien, vesien, kaivannaisten ja luontokohteiden viisas ja kestävä käyttö työllistää maaseudun ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa. Hajautetun uusiutuvan energian toistaiseksi hyödyntämätön tuotantopotentiaali on valtava. Sillä on bio- ja kiertotalouden hankkeiden myötä monia maaseudun elinkeinoja tukeva ja uutta työtä luova merkitys.
Luontomatkailun ja ekosysteemipalvelujen kysyntä ei ole vähenemässä, päinvastoin. Näitä maaseudun ja maatalouden tuottamia hyötyjä ovat mm. elintarvikkeiksi, rehuksi, rakennusmateriaaliksi, energiaksi tai muuhun käyttöön tuotettu peltojen kasvimassa. Luonnon monimuotoisuus, kasvien yhteyttäminen ja ravinteiden kierto ovat myös esimerkkejä ekosysteemipalveluista.
Maaseudulla asumisen vetovoimatekijöistä kannattaa pitää kiinni. Esimerkiksi lapsiperheiden arvostamista asioista moni on maaseudulla helposti saavutettavissa. Asumisen ja elämisen hinta-laatu -suhde on kovasti kohdallaan.
Lähikouluja ei voida enää pitää joka kylällä, mutta ryhmäkoot ja koulumatkat voidaan silti pitää kohtuullisina. Lisäksi lapsille ja nuorille tarjottavat hyvät puitteet harrastuksille lisäävät perheiden kiinnostusta asua maaseudulla. Etätyönteon mahdollisuuksiakin on vielä runsaasti käyttämättä.
Valtaenemmistö kaikista suomalaisista, myös vihreät, arvostavat huomattavan paljon lähellä tuotettua, puhtaasti kasvatettua ruokaa, syrjäseutujen tarjoamia luontomahdollisuuksia ja maaseudun asumisympäristöjä. Maaseutu- ja erävihreät ry on vihreiden suurimpia valtakunnallisia järjestöjä, sen näkemyksillä on painoarvoa puolueen linjoissa.
Vihreät onkin lopulta ihan koko Suomen puolue, niin kaupunkien kuin maaseudunkin. Kuntavaaleissa kansalaisilta saamamme luottamus velvoittaa meitä tällä tiellä yhä vahvemmin.
HANNA HALMEENPÄÄ
kansanedustaja, vihreiden varapuheenjohtaja Kalajoki
TUOMAS OJAJÄRVI
puheenjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Vihreät Seinäjoki
Kommentit
Lähetä kommentti