Hallitus hakkaa päätään 90-luvun laman tahtiin
(teksti julkaistu 8.10.2016 Vaasan vaalipiirin Vihreiden blogissa)
Nyt selvisi 1990-luvun leikkausten hinta: http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/2933472-nyt-selvisi-1990-luvun-leikkausten-hinta
Hallitus tuntuu jatkavan pään seinään
hakkaamista yrityksissään parantaa työllisyyttä. Vaihtoehtoja on, mutta
hallitus kiertää samoja vanhoja ympyröitä löytämättä minkäännäköistä uutta
konstia. Hallitus elää liiaksi vanhaa teollista aikaa, eikä edelleenkään
ymmärrä työn luonteen suurta muutosta. Tämän hallituksen tarkoitus oli myös
leikkauksilla tehostaa julkista sektoria ja sen menoja, mutta ainut mitä
hallitus on saanut aikaan on valtion verotulojen huima lasku, jolloin se pääsee
leikkaamaan lisää.
Missä hallituksen työllisyyden
parantaminen sitten menee vikaan?
1.
Keskusta haluaa jatkaa yritysverotuksen
keventämistä nyt investointivarauksena. Edellisetkään yritysten verohelpotukset
eivät ole tepsineet vaan säästöt ovat valuneet sijoittajille. Investointivarauksesta
on huonot kokemukset jo 90-luvulta. Myös yhteisöveron alentamisesta on jälleen
keskusteltu. Onneksi jopa kokoomuksen puheenjohtaja valtiovarainministeri Orpo
on sitä mieltä, että kasvun ja työllisyyden kannalta tämä ei ole se ongelma.
Suomen yhteisöveroprosentti on jo EU:n keskitason alapuolella ja pienempi kuin
muilla Pohjoismailla.
2.
Yhtenä työllisyyden parantamisen
keinona on esitetty varainsiirtoveron poistoa. Hallituksen mielestä muuttaminen
työn perässä on kiinni siitä, että asunnon myynnistä joutuu maksamaan veroa.
Esimerkiksi 300 000€ asunto-osakkeesta vero on 6000€. Vero ei siis taida olla
se todellinen syys ihmisille muuttaa työn perässä vaan syy on useimmilla
esimerkiksi perhe- ystävyys ja muissa sosiaalisissa suhteissa kotipaikkakunnalla.
Juuri tehdyn tutkimuksen mukaan muuttaminen vaikuttaa vahvasti etenkin lapsiin
ja nuoriin. Varainsiirtoveron poistosta koituisi laskelmien mukaan jälleen
useiden satojen miljoonien verovaje valtion budjettiin. Tätä vajetta
paikattaisiin todennäköisesti jälleen
uusilla lisäleikkauksilla.
3.
Etuudet ovat olleet hallituksen
hampaissa alusta alkaen kun on puhuttu työllisyyden parantamisesta. Hallituksen
mukaan liian hyvät sosiaalietuudet passivoivat. Hallitus onkin nyt esittänyt
tuntuvia kiristyksiä työttömyysetuuksiin ja ansiosidonnaiseen. Kiristysten on
arvioitu lisäävän työllisyyttä noin 9000 henkilötyövuodella. Sääliksi tosin käy
niitä loppuja satojatuhansia työttömiä, jotka joutuvat kärsimään
taloudellisesti leikkauksista, joille ei voi itse mitään töiden puuttuessa. Isoin
ongelma työttömistä puhuttaessa on se, että työttömät niputetaan kaikki
samanlaisiksi. Jokainen työtön on kuitenkin erilainen ja jokaisella työttömällä
on erilaiset tarpeet erilaisine elämäntilanteineen. Hallitus tykkää puhua kannustinloukkujen
purkamisesta, jolloin työn vastaanottaminen olisi aina kannattavampaa kuin
jouten olo. Valitettavasti hallituksen keinoissa tämä tarkoittaa
todennäköisesti sitä, että kun etuuksia kiristetään tarpeeksi on mikä tahansa
pienipalkkainen työ kannattavampaa kuin työttömänä oleminen. Suurimmalle osalle
työttömistä tämä tarkoittaa suuria taloudellisia vaikeuksia, joilta hallitus
haluaa sulkea silmänsä.
Mitä sitten hallituksen pitäisi tehdä?
1.
Kannustinloukkuja tulisi purkaa lisää siten,
että työtön pystyisi helpommin tekemään 300-500€ töitä ilman monimutkaista
paperinpyöritystä. Tämä tulisi koskettaa niin palkkatyötä kuin itse
laskutettuakin työtä. Nyt pienien töiden tekeminen onnistuu vain lähinnä
palkkatyönä, joka hidastuttaa etuuksien saamista. Työn laskuttaminen
esimerkiksi osuuskunnan kautta lyö liian helposti yrittäjästatuksen työttömän
kouraan. Sama koskee myös freelancer toimintaa
2.
Hallituksen tulisi keskittyä vielä
enemmän PK-sektorille ja mahdollistaa näiden yritysten työllisyyden helpottamista,
mutta ennen kaikkea hallituksen tulee parantaa itsensätyöllistäjien
mahdollisuuksia yritystaipaleen alussa ja parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa.
Yksinyrittäjän toimeentulo tulisi varmistaa alkuvaiheessa paremmin starttirahaa
suurentamalla ja suuntaamalla esimerkiksi nyt menestyville yrityksille
myönnettävät yritystuet yksinyrittäjien rahoitukseen.
3.
Yritysten, sijoittajien kuin julkisen
puolen johdonkin on osallistuttava huomattavasti paremmin säästöihin. Julkisen
puolen leikkaukset eivät voi koskettaa vain alempia tekijäportaita vaan
leikkauksia täytyy kohdentaa myös johdon palkkoihin ja palkkioihin. Yksityisellä puolella yritysten
yhteiskuntavastuuta pitää lisätä. Yrityksen tulosta ei voi viime kädessä parantaa
työntekijöitä vähentämällä vaan vastuuta pitää olla myös sijoittajilla.
Leikkaukset pitää kohdentaa myös yritysjohdon ja yritysten hallitusten palkkioihin.
4.
Hallituksen tulee selvittää huomattavasti
paremmin päätöstensä kokonaisvaikutukset paljon pidemmällä aika välillä.
90-luvun laman aikaisten leikkaus- ja säästöpäätösten takia syntyneitä
hyvinvointiongelmia maksetaan yhä. Nämä edellisen laman ongelmat syntyivät
keskusta-, kokoomusjohtoisen hallituksen ansiosta. Yli 20 vuotta myöhemmin
samojen puolueiden metodit eivät ole muuttuneet mihinkään vaan edelleen tehdään
samat virheet. Luulisi, että puolueissa olisi opittu jotain näin pitkällä
aikavälillä, mutta minkäänlaista muutosta nämä kaksi puoluetta eivät tarjoa
talouden ongelmien parantamiseksi.
Linkkejä:
Valtiovarainministeri Orpo HS:lle: Yhteisövero ei ole kasvun
este: http://www.hs.fi/kotimaa/a1470628977621
Tutkimus: Jatkuva muuttaminen lapsena ja nuorena lisää
juurettomuutta ja erilaisia hankaluuksia: http://yle.fi/uutiset/tutkimus_jatkuva_muuttaminen_lapsena_ja_nuorena_lisaa_juurettomuutta_ja_erilaisia_hankaluuksia/9080460
Etuudet hupenevat - näin hallitus leikkaa työttömyysturvaa: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016062921815508_uu.shtml
Kommentit
Lähetä kommentti